Tykistökirjallisuutta verkossa

Historiallista aineistoa
Pasi Kesseli on julkaissut tykistön historiasta erinomaisen yleisesityksen Tykistö taistelee tulellaan.

Nykypäivää
Nykyisestä suomalaisesta sodankuvasta ja siihen johtaneesta kehityksestä saa hyvän käsityksen Pasi Hyytiäisen toimittamasta kirjasta Tuleva sota -sarjan osasta II: nykyhetki ennakointien valossa. Jyri Kosolan Digitaalinen taistelukenttä on puolestaan välttämätön perusteos sotatekniikan nykyisen tilan ymmärtämiseksi.

  • Andreas Jung käsittelee 2000-luvun rannikkojääkäripataljoonan epäsuoraa tulenkäyttöä. Lukijan on hyvä muistaa, että gradu on kirjoitettu vuonna 2007.
  • Raine Hirvisaari pohti vuonna 2013 taktisen tason lennokkitiedustelun toimintakykyä. Reserviläislukijan on syytä tarkastella asiaa sekä tiedustelun hyödyntämisen että kohteena olemisen kannalta. Pitääkö enää paikkaansa vanha sanonta: ”Sataa, saamme siis elää huomiseen”?
  • Tommi Halonen on käsitellyt tykistön rypäleammusten moraalista ja kansainvälisoikeudellista hyväksyttävyyttä. Tuloksena on, että vastuullisesti käytettyinä kuorma-ammukset ovat laillinen ja eettisesti käyttökelpoinen taisteluväline.
  • Jari Luikku on tutkinut vuonna 2011 julkaistussa gradussaan Lähtönopeustutkan hyödyntäminen tykistön ammunnoissa lähtönopeustutkien käyttöä. Työ on oikein mielenkiintoinen ballistiikan ja tuliasematoiminnan ymmärryksen kannalta.
  • Tuukka Mäkelä on tutkinut vuonna 2007 gradussaan tykistöä jalkaväkimiinojen suorituskyvyn korvaajana. Työ on erityisen mielenkiintoinen, kun sitä lukee pitäen mielessään sittemmin toteutuneet kalustohankinnat.
  • Timi Puhakka käsitteli vuonna 2016 AMOS-komppanian suorituskykyä. Työn tulokset ovat yllättäviä, sillä osoittautuu, että perinteinen raskas kranaatinheitinkomppania kykenee tuottamaan viholliselle AMOS-komppaniaa suuremmat tappiot.
  • Sampo Vainio käsittelee gradussaan liikesodankäyntiä suomalaisesta näkökulmasta. Työ herättää ajatuksia myös tykkimiehessä, sillä tykistöjoukon on kyettävä tukemaan hyökkäävää jalkaväkeä.
  • Lauri Vasankari käsittelee gradussaan uuden sukupolven ammustekniikan vaikutusta laivatykistöön. Työ sisältää mielenkiintoisia ajatuksia myös maavoimien tykistötoiminnan kannalta.
  • Henri Ylipyky käsittelee samaa aihetta, nykyaikaisia tykistöammuksia, maavoimien kannalta. Aiheeseen perehtyminen on oikein hyödyllistä, mikäli haluaa ymmärtää tykistöllemme viimeaikoina hankittuja erityisampumatarvikkeita ja niiden merkitystä puolustuksemme kokonaisuudelle. Myös Camilla Maunun jo hieman vanha, vuonna 2006 julkaistu gradu käsitteli samaa aihetta.
  • Ulkomaista sotataitoa suomeksi
    Jukka Kulomaan väitöskirja ei ole esitys varsinaisesta tykistösotataidosta, vaan esittelee yleisesti neuvostoliittolaisen sotataidon kehityksen vuosina 1917–91. Silti teos on lähes välttämätön, jotta voisi ymmärtää nykyisen venäläisen sotilaallisen ajattelun historialliset lähtökohdat.

    Tulevaisuus
    Pasi Kesselin toimittama, vuodelta 2016 oleva arvio Venäjän asevoimien kehityksestä ensi vuosikymmenellä kertoo myös oman armeijamme kehitystarpeista.

    Jari Rantapelkosen toimittama kirja Tuleva sota : tulevaisuuden sodan tulevaisuus esittelee sodan käynnin tulevaisuuden kehitystrendejä, joissa tykistön merkitys tulee säilymään merkittävänä.